Aihearkisto: Militaria

Viikon esine: KUNNIAMERKKI-KOKONAISUUS

Tällä kertaa viikon esineenä on yhdelle sotilaalle sodan aikaisista ansioista myönnetty kokonaisuus. Upea ja arvokas kokonaisuus koostuu isoista kunnimerkeistä, värinauharivasta, reserviupseerin rintamerkistä, kauluslaatoista ja niiden satiaisista.

Suomessa on kolme valtiollista ritarikuntaa: Vapaudenristin ritarikunta, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta ja Suomen Leijonan ritarikunta. Näiden lisäksi on myös muita virallisia ja puolivirallisia ansioristejä ja -mitaleja sekä muistomitaleja ja -ristejä.

Kunniamerkkiripa, isot kunniamerkit vasemmalta:

1. Vapaudenristin 3. luokka 1941 Punaisen ristin kera

2. Vapaudenristin 4. luokka 1941

3. Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki

4. Vapaussodan muistomitali Etelä-Suomi-soljen kera

5. Talvisodan muistomitali miekkojen ja Summa-soljen kera

6. Jatkosodan muistomitali

7. Helsingin valloituksen muistomitali

8. Summan risti

9. Jatkosodan muistoristi 1.Divisioona KTR 5-solki

Enemmän militariaa käsitteleviä artikkeleitani löydät täältä.

Keräilyn kohteena: MANNERHEIM

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Kuvassa Mannerheim-patsas, signeeraus Evert Yli-Porila, 1940

Suomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim herättää aina uusien sukupolvien kiinnostuksen, mistä ovat osoituksena ne lukemattomat kirjat ja artikkelit, joita hänestä on kirjoitettu ja tullaan kirjoittamaan. Mannerheim on myös hurjan suosittu keräilynkohteena. Lähes kaikki Mannerheim-aiheiset tuotteet ovat suosittuja myyntiartikkeleita.

Keräilyn suosio perustuu varmastikin pitkälti siihen, että hän oli ja on suosittu ja ihailtu hahmo. Mannerheimin vaikutus Suomen historian kulkuun on kiistaton, ja myös hänen henkilähahmonsa kiehtoo, ehkä koska hän omasi erään luonteenpiirteen, joka on ominainen kaikille suurmiehille, nimittäin lujan tahdonvoiman. Mannerheimin tunnuslause oli ”Puhtain asein puhtaan asian puolesta”.

Vanhat Mannerheim-kuvat ovat suosittuja

Ylipäällikön päiväkäsky ruotsiksi, Överbefälhavarens dagorder, 14.3.1940

Suomen parhaat verkkokaupat!

Keräilyn kohteena: PUHDETYÖT

SOTA-AJAN PUHDETYÖT

Puhdetöiksi nimitettiin erityisesti jatkosodan aikana miesten vapaa-aikanaan tai rintaman tilanteen muutoin salliessa tekemiä käsitöitä. Puhdetyöt olivat asemasodan ilmiö. Puhdetöinä tehtiin esimerkiksi kalusteita tai puu- ja tuohiastioita.

Puhdetöihin suhtautuminen oli ristiriitaista, parhaimmillaan ne kohottivat mielialaa ja antoivat hyödyllistä tekemistä, mutta pahimmillaan ne veivät aikaa harjoituksilta ja asemien kunnostamiselta. Asemasodan aikana puhdetöistä tuli sotilaille jopa liiketoimintaa ja armeija palkitsi parhaat puhdetyön tekijät.

Puhdetyöt keräilyesineinä ovat siitä erikoisia ja himoittuja, että toista samanlaista ei löydy, vaan ne ovat kaikki ainutlaatuisia yksilöitä. Muutamat mallit olivat kylläkin hyvin suosittuja ja levisivät sotaväen kesken nopeasti, mutta jokaisessa on kuitenkin sen tekijän taito ja kädenjälki näkyvissä. Puhdetöistä käy myös usein ilmi missä tekijä oli taistellut ja milloin. Puhdetöitä tehtiin monista saatavilla olevista materiaaleista. Eniten käytettiin puuta, mutta myös metallista ja vuolukivestä valmistettiin kaikenlaista.

Omasta mielestäni puhdetöihin tuo lisäkiinnostavuutta se seikka että ne ovat tehty ehkä alkeellisin työkaluin sodan paineen ja pelon alla.

Voita riihikuivaa rahaa

LOTTA SVÄRD -Merkki

Lotta Svärd -järjestö (1921-1944) oli maailman suurin vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Järjestöön kuului vain naisia ja lottatyö oli vapaaehtoista. Suomalainen Lotta Svärd -järjestö on ollut esikuvana vastaaville pohjoismaisille järjestöille. Lottien tarkoituksena oli sotien aikana avustaa sotilaita tai vapauttaa miehiä sotilaiksi muista tehtävistä, koska jo varhaisessa vaiheessa havaittiin, että asevelvollisia ei olisi riittävästi Suomen puolustamiseen.

Kuvassa sekä isompi Lotta Svärd -merkki että pienempi Lotta 10-v -merkki

Taiteilija Akseli Gallen-Kallelaa pyydettiin suunnittelemaan Lotta Svärd -järjestölle oma merkki vuonna 1921. Lottien keskusjohtokunta ei kuitenkaan pitänyt hänen ehdotuksestaan. Seuraava ehdotus päätettiin tilata taidemaalari Eric Vasströmiltä. Hänen ehdotuksensa oli, että lottamerkissä on hakaristi ja neljä heraldista ruusua. Hakaristi on muun muassa natsien, nousevan auringon sekä onnen symboli. Suomessa hakaristiä on tavattu jo esihistoriallisella ajalla. Vasströmin suunnittelema lottamerkki hyväksyttiin Lotta Svärd-järjestön merkiksi.

Tilaa tuotenäytteitä

Itsenäisyyspäivä 6.12.

Suomesta tuli itsenäinen valtio, eduskunnan hyväksyttyä itsenäisyysjulistuksen tiukan äänestyksen jälkeen kuudentena päivänä joulukuuta 1917, ja Suomi vapautui Venäjän hallinnosta.

Sotiemme Veteraanit lunastivat Suomelle itsenäisyyden kolmessa raskaassa sodassa.

Suomi maksoi itsenäisyydestään kovan hinnan. Uhraus kannatti silti tehdä. Suomea ei miehitetty, vaan säilytti itsenäisyytensä ja valtiomuotonsa.

– Sotiimme osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista.

– Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita.

– Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi.

– Heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman sai joka neljäs.

– Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.

– Reilu puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa.

Varmasti juuri kunnioituksesta ja kiinnostuksesta sotahistoriaa kohtaan on militarian keräily suosittua. Suomalaisen militarian keräily ei ole kuitenkaan kovin helppoa, halpaa tai nopeaa… Se vaatii pitkäjänteisyyttä, vaivannäköä ja myös tuuria. Näinpä harvinaisia löytöjä metsästetään pitkienkin matkojen takaa. Asepuvut, kunniamerkit, mitalit, dokumentit, valokuvat ynnä muut ovat himoittua tavaraa antiikkimarkkinoilla.

Vapaussodan Vääpelin takki, kunniamerkkejä, mitaleja, valokuvia…