Aihearkisto: Keräilyn kohteena

Palanen merenkulun historiaa…

Antiikkiliike Wanhan Eliaksen valikoimista löytyy varsinaisia helmiä! Näistä tuoreimpana tulokkaana ehdottoman mielenkiintoiset mastot. Kyseiset mastot ovat peräisin laivasta, jolle on historiaa kertynyt kerrakseen. Jo pelkkää nimihistoriaa laivalla on vaikka muille jakaa: S/S Halland, S/S Bore II, S/S Seagull, S/S Aura, S/S Aura II.

Laivan vaiheita pähkinänkuoressa:

S/S Halland rakennettiin vuonna 1884, Lindholmens Werkstad, Göteborg – tilaaja Hallands Ångbåts AB, Halmstad, Ruotsi. Alus oli Ruotsin kauppalaivaston ensimmäinen laiva varustettuna sähkövaloilla. Marraskuussa 1920 laiva siirtyi Boren omistukseen ja säilytti nimen Halland. Alus oli 1928 peruskorjattavana Finnbodan telakalla Tukholmassa, jonka jälkeen se sai uuden nimen Bore II. Alus asetettiin matkustajaliikenteeseen välille Helsinki-Tukholma. Aluksella oli 61 hyttimatkustajapaikkaa.

Alus joutui 1929 telakalle Crichton-Vulcanin Turun telakalle, mistä palattuaan 1930 siirtyi Boren omistajan ja johtajan Hans von Rettigin omistukseen, joka rakennutti siitä loistojahdin itselleen ja nimesi sen Seagull:iksi.

Vuonna 1936 alus lahjoitettiin Tasavallan presidentille Svinhufvudille huvialukseksi (koska Rettig oli rakennuttanut itselleen uuden Seagullin) ja sai nimen Aura. Ja taas vuonna 1939 alus luovutettiin Suomen Merivoimien käyttöön saattoalukseksi, aseistettiin kevyesti, ja nimeksi tuli Aura II.  Aura II upposi 13.01.1940 ollessaan suojaamassa saattuetta. Laivan syvyyspommi räjähti heittimeensä, kun alus oli jahtaamassa neuvostoliittolaista sukellusvenettä. Laiva upposi viidessä minuutissa, 26 miehistön jäsentä menehtyi ja vain 15 selvisi hengissä.

Maalaus s/s Halland, maalaus Håkan Sjöström

Kaikki lehtitarjoukset tästä!

Kello- & kultasepän sorvi

Tämä monimutkaisen sekä mielenkiintoisen näköinen kapistus on kello-/kultasepän sorvi 1800-luvulta. Se on valmistettu messingistä, sen mahonkisessa laatikossa on sorviin liittyvät tarvikkeet ja osat. Erittäin erikoinen ja harvinainen antiikkiesine.

Kultasepät ovat ihmiskunnan vanhimpia metallimiehiä. Suomeen ensimmäiset kultasepät saapuivat 1300-luvulla Hansakaupan myötä. Vanhin maininta kultasepistä löytyy Turusta vuonna 1371. Tuolloin kaupungissa toimi kolme kulta- ja hopeaseppää.

Taidelasi Terälehdet

Mielestäni yksi suomalaisen taidelasimaailman kauneimpia esineitä on tämä Terälehdet niminen upea kristalliesine. Terälehdet on Aimo Okkolinin (1917 – 1982) Riihimäen lasille vuonna 1965 suunnittelema kaunokainen. Terälehdet on valmistettu pyörittäen puhalletusta kristallista ja se on hiottu upeasti. Esineen väri on neodyymi lila, joka tarkoittaa että väri vaihtelee valolähteestä riippuen lilasta siniseen ja jopa vihertävään väriin.

Päältäpäin katsottuna tämä taidelasi näyttää melkeimpä jalokiveltä, vai mitä!

Postimiehen-kassi

Tämä upea ja autenttinen antiikkiesine on postimiehen-kassi. Isoon nahkaiseen kassiin on kirjailtu teksti Himalansaari 1899 No 1. Kassin nahka on kauniisti patinoitunut, käytön jäljistä voi melkein aistia jännittäviä tarinoita, joita kassi on matkoillaan nähnyt.

Himalansaari on Etelä-Savossa Ristiinassa sijaitseva historiallinen saarikylä. Nykypäivän maantieliikenteeseen nähden syrjäinen Himalansaari sijaitsee Yövesi-nimisessä järvessä. Ennen nykyisen maantieverkon rakentamista Himalansaari oli vesistön ansioista hyvin keskeisellä paikalla ja hyvien vesiliikenneyhteyksien varrella. Kylä oli lähisaariston keskus, siellä käytiin hoitamassa kauppa-, pankki- sekä postiasioita. Kylän laivalaiturissa pysähtyivät höyrylaivat.

Juustonpaistoteline

Mukavaa alkanutta viikkoa ja terveisiä kirpeän pakkasen puremasta Turusta!

Antiikkiliike Wanhan Eliaksen tuoreimpien tulokkaiden joukosta minua eniten kiehtoo tämä erikoinen tuote! Kyseessä on vanha leipäjuustonpaisto-teline. Erittäin harvinainen 1800-luvun esine. Kaunista käsityötä ja aitoa talonpoikaisantiikkia.

Ennen teollista aikaa leipäjuustoa valmistettiin ainoastaan kesällä ja syksyllä – silloin kun maitoa oli saatavilla. Juusto oli juhlaruokaa, myös heinäntekoväki saatettiin palkita leipäjuustolla. Leipäjuusto kuivattiin ja säilytettiin esimerkiksi ruislaarissa jyvien seassa, näin juusto säilyi jopa vuosia. Kuiva ja kivikova leipäjuusto pehmennettiin hiilloksella lämmitettäessä.

(kuva lainattu)