Hopeaesineiden ikä askarruttaa monia

 

Kuvassa hopeinen kahvikalusto, Frans Viktor Syrenius, Turku, 1899

 

 Ja taas antiikkien parissa Itsenäisyyspäivän juhlintojen jälkeen.

Usein asiakkaitamme askarruttaa omien hopea-esineidensä historia, joskus omistus kaiverruksista tai monogrammista pystyy jotakin tulkitsemaan, mutta koska jalometellien leimaaminen on Suomessa pakollinen toimenpide, niin ainakin iän pystyy selvittämään leimasarjasta, joka sijaitsee hopeatuotteissa yleensä huomaamattomassa paikassa.

Leimasarjasta löytyy ainakin kaupunkileima, kruunuleima, 1800-luvun lopulta lähtien hopeapitoisuusleima ja vuosileima. Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistusvuoden. Suomessa otettiin vuonna 1810 käyttöön vuosileimojen sarja, jota edelleenkin käytetään. Leima muodostuu kirjaimesta A, B, C, D, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, X, Y tai Z jota seuraa numero. Kirjaimia käytetään järjestyksessä yksi kutakin vuotta kohden ja kirjaimeen liitetty numero kertoo kuinka monetta kertaa kirjainsarjaa käytetään. Täten eri leimat tarkoittavat eri vuosia seuraavan taulukon osoittamalla tavalla:

 

 

 

Itsenäisyyspäivä 6.12.

Suomesta tuli itsenäinen valtio, eduskunnan hyväksyttyä itsenäisyysjulistuksen tiukan äänestyksen jälkeen kuudentena päivänä joulukuuta 1917, ja Suomi vapautui Venäjän hallinnosta.

Sotiemme Veteraanit lunastivat Suomelle itsenäisyyden kolmessa raskaassa sodassa.

Suomi maksoi itsenäisyydestään kovan hinnan. Uhraus kannatti silti tehdä. Suomea ei miehitetty, vaan säilytti itsenäisyytensä ja valtiomuotonsa.

– Sotiimme osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista.

– Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita.

– Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi.

– Heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman sai joka neljäs.

– Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.

– Reilu puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa.

Varmasti juuri kunnioituksesta ja kiinnostuksesta sotahistoriaa kohtaan on militarian keräily suosittua. Suomalaisen militarian keräily ei ole kuitenkaan kovin helppoa, halpaa tai nopeaa… Se vaatii pitkäjänteisyyttä, vaivannäköä ja myös tuuria. Näinpä harvinaisia löytöjä metsästetään pitkienkin matkojen takaa. Asepuvut, kunniamerkit, mitalit, dokumentit, valokuvat ynnä muut ovat himoittua tavaraa antiikkimarkkinoilla.

Vapaussodan Vääpelin takki, kunniamerkkejä, mitaleja, valokuvia…

www.antiikkiliikewanhaelias.fi

Ja joulu se tulla jolkottaa!

Taas pitää hämmästellä, miten aika kuluu niin nopsaan! Ollaan taas joulunkynnyksellä, joulukuu alkaa jo huomenna.

Turku on Suomen Joulukaupunki ja joulukaupungin avajaisia vietettiin eilen sunnuntaina Turun Tuomiokirkolla. Kaupunkikuva onkin muuttunut jo melko jouluiseksi, ainoastaan lumi puuttuu, mutta jospa nuo ainaiset vesisateet vielä vaihtuisivat lumeksi ja saataisiin vaihteeksi valkea joulu Turkuunkin.

Liikkeiden näyteikkunoissa on toinen toistaan ihanampia jouluasetelmia ja houkutuksia riittää. Myös antiikkikaupassa on joulun alla kiirusta, löytyyhän sieltä varmasti yksilöllisiä ja ainutlaatuisia esineitä pukin konttiin. Myös omaan kotiin hankitaan huonekaluja ja koristusta suurta juhlaa silmällä pitäen.

Olen pistänyt merkille, että varsinkin meriantiikki-esineet tuntuvat olevan monen miehen lahjatoivomus-listalla kärkipäässä. Laivalyhtyjä, kompasseja, kaukoputkia, kalaverkkoja, pelastusrenkaita ynnä muuta tutkitaan pitkään ja hartaasti. Mutta niillähän sitä niin monen kaipaamaa merellistä tunnelmaa saa luotua helposti niin olohuoneeseen kuin saunamökkiinkin.

Naisia näyttäisi kiehtovan laajemmin monenlaiset koriste-esineet, astiat ja tietysti vanhat korut. Yhteiseksi joululahjaksi sopii mainiosti vaikkapa huonekalu tai valaisin josta on haaveiltu jo pidemmän aikaa.

Toivotankin kaikille oikein tunnelmallista, kiireetöntä ja mukavaa joulun odotusta.

-H-

Antiikkiliike Wanhan Eliaksen joulunäyteikkuna sijoittui kolmanneksi Joulukaupungin Kaunein näyteikkuna-kilpailussa.

www.antiikkiliikewanhaelias.fi

Arabian leima-asiaa

Arabia Vineta

Nykyisin käytössä oleva nk. kruunuleima on monelle tuttu kuvio Arabian astioiden pohjasta ja myös muutama kruunuleimoja vanhempikin leima tunnetaan. Mutta näitä vanhemmat tehtaanmerkit tuntuvat olevan monelle kovin vieraita. Näistä meiltä kyselläänkin usein ja senpä vuoksi julkaisen täällä nyt Arabian tehtaanmerkit vanhimmasta uusimpaan.

Sitten vaan omia astioita ja kippoja kääntelemään ja merkintöjä tulkitsemaan.

 

ARABIAN TEHTAANMERKIT

 

Käytössä 1874 – 1890.

Arabian vanhin tehtaanmerkki painettuna massaan.

Ala- tai yläpuolella voi olla massalaatua merkitsevä kirjain.

 

Käytössä 1874 – 1930.

Vanhimman tehtaanmerkin rinnalla käytetty muoto, massaan painettu.

Tehtaanmerkin ohella käytettiin massaa merkitsevää kirjainta.

Lisäksi vuodesta 1899 lähtien valmistusvuoden ja -kuukauden numerokoodia.

 

Käytössä 1874 – 1882.

Tehtaanmerkki, painettuna massaan.

  

Käytössä 1878 – 1900.

 

Käytössä 1878 – 1910.

Värimerkki, jolla leimattiin sekä astiastot että tapulitavara. Käytettiin myös vientileimana.

Musta, vihreä, sininen, sinipunainen tai koristeen värinen. Kuvion keskustana Suomen vaakuna.

 

Käytössä 1880 – 1890.

Massaan painettu tehtaanmerkki, jolla leimattiin vain muutamia lautasmalleja.

 

Käytössä 1880 – 1910.

Musta, sininen tai vihreä.

 

Käytössä 1880 – 1910.

Värileima, käytettiin vientituotteisiin.

Koboltti, musta, sininen, vihreä, sinipunainen tai koristeen värinen.

 

Käytössä 1889-1906.

 

Käytössä 1890-1910.

Värileima

 

Käytössä 1890-1910.

Värileima

 

Käytössä 1890-1910.

Värileima

 

Käytössä 1892-1910.

 

Käytössä 1893-1907.

Tehtaanleima, sekä värileimana että massaan painettuna.

Opak oli Arabian fajanssilaatu.

Sana tulee latinasta ja tarkoittaa läpinäkymätöntä.

 

Käytössä 1893-1917.

Astiastojen ja tapulitavaran värileima

 

Käytössä 1897-1907.

Useimmiten massaan painettu merkki, harvoin värileimana.

 

Käytössä 1897-1907.

Massaan painettu tehtaanmerkki, rinnalla käytettiin erilaisia numeroyhdistelmiä.

 

Käytössä 1900-1917.

Vientileima. Musta, sininen tai kulta

 

Käytössä 1900-1920.

Useimmiten värileimana. Sininen, musta tai ruskea.

Käytössä 1900-1920.

Värileima. Syytä siihen miksi samaan aikaan on käytetty kahta

hieman toisistaan poikkeavaa leimaa ei ole tiedossa

 

Käytössä 1917-1927.

Värileima, otettiin käyttöön Arabian tultua täysin suomalaiseen omistukseen.

Musta, sininen, ruskea, koboltti tai kulta.

 

Käytössä 1917-1927.

Vientileima. Musta, sininen, ruskea tai kulta.

 

Käytössä 1928-1932.

    Vuonna 1928 leiman kirjainyhdistelmä APA (Arabia Porsilnsfabrik

    Aktiebolag) muutettiin AAA:ksi (Arabia Aktiebolag).

     

Käytössä 1932-1949.

Värileima.

Tyyllitelty piirros ensimmäisestä tunneliuunista.

Ruskea, vihreä ja kulta. Kutsutaan ”piippuleimaksi”.

 

Käytössä 1949-1964.

Kotimaan tuotteiden tehtaanmerkki, kutsutaan ”kruunuleimaksi”.

 

Käytössä 1949-1964.

Vientileima joka oli käytössä myös kotimaan tuotteissa.

 

Käytössä 1964-1971.

Kotimaan- ja vientituotteiden leima.

 

Käytössä 1971-1975.

Kotimaan- ja vientituotteiden leima.

 

Käytössä 1975-1981.

Kotimaan- ja vientituotteiden leima.

 

Käytössä 1981-

Nykyinen leima.

 

Syksy ja talvi on valaistus aikaa!

 

Heti kun päivät alkavat lyhentyä ja pimeän aika valtaa suurimman osan vuorokaudesta, muistuu mieleen valaistusasiat. Syksyllä on selvästi valaisinmyynnin kovin sesonki, ja tietysti joulun alla halutaan koristaa koti täyteen loistoonsa. Esimerkiksi kristallikruunulla saakin sopivasti ylellisyyttä, vaikka muuten olisikin yksinkertainen sisustus.

Kristallikruunut ovatkin selvästi kasvattaneet suosiotaan jo useamman vuoden ajan, trendinä onkin ollut sisustaa kristallivalaisimilla aijempaa rohkeammin ja kristallia onkin nyt nähtävissä perinteisen olohuoneen lisäksi vaikkapa kylpyhuoneessa. Mutta toki rinnalla pitävät pintansa myös muut valaisimet. Kovasti kiinnostusta tällä hetkellä tuntuu herättävän myös öljy- ja kynttiläkruunut, joilla tunnelmallisen valaistuksen aikaansaaminen onkin itsestäänselvyys.

Yksi kestosuosikeista on jugend-valaisimet, ne pitävät pintaansa yksinkertaisen tyylikkyytensä vuoksi vuodesta toiseen. Ja juuri pelkistetyn muotokielensä ansiosta niitä onkin helppo yhdistää monenlaiseen sisustukseen.

 

Kuvassa upea kristallikruunu, polttokullattua pronssia, 1800-luvun alkupuolelta.

 

 

Käy tutustumassa valaisinvalikoimaan osoitteessa:

www.antiikkiliikewanhaelias.fi