Harvassa on niitä, joiden kasvoille ei hymy nouse, kun laittaa vanhan grammarin soimaan. Savikiekon rohina ja tunnelmallinen musiikki herkistää niin mielen kuin sydämmen. Uusi tekniikka ja hieno äänenlaatu ei pysty korvaamaan vanhaa tunnelmaa.
Gramofoni
Kuvassa vanha torvigramofoni
Gramofoni eli tutummin grammari on äänentallennuksen historian alkuvaiheessa käytetty mekaanisesti ilman sähköistä vahvistusta toimiva levysoitin. Grammarin levylautasta pyörittää kammella viritettävä jousikoneisto, ja äänen vahvistaa äänirasia, jonka neula on terästä.
Savikiekko
Gramofonilevy tai sellakkalevy tai paremmin tunnettu nimitys savikiekko, on gramofonia varten kehitetty äänilevy, jota käytettiin 1880-luvulta 1960-luvulle saakka, jolloin sen korvasi suuremman tallennuskapasiteetin tarjoava LP-levy. Savikiekkojen pyörintänopeus oli yleisimmin 78 kierrosta minuutissa, mutta myös muita nopeuksia käytettiin. Levytyyppi vaatii LP-levyä leveämmän uransa takia oman neulansa ja äänirasiansa. Valmistusaineena käytettiin sellakan ja puuvillan tai muun vastaavan kuidun seosta. Sellakkalevyt olivat LP-levyjä paksumpia ja painavampia, ja olivat herkkiä särkymään pudotettaessa tai kolhaistessa, mistä tulee äänilevytyypin kansanomainen nimitys savikiekko.
Sekä grammareita että savikiekkoja löydät osoitteesta: